Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toiminnan erityispiirteiden tunteminen

Julkinen sektori on kansantalouden osa, joka on valtion tai kuntien omistuksessa. Julkiseen sektoriin lasketaan valtion ja kuntien varsinaisen toiminnan lisäksi mm. sosiaaliturvarahastot (Kela) sekä kuntayhtymät. Julkinen sektori rahoitetaan pääosin veroilla.

Lähes kaikkialla maailmassa järjestys ja turvallisuus toteutetaan julkisen sektorin kautta (oikeuslaitos, poliisi ja armeija).

Yksityinen sektori on osa yhteiskuntaa joka perustuu yksityiseen omistukseen  ja yritystoimintaan.
Yksityisen sektorin toimijoita ovat: toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai pörssiyhtiö.

Kolmas sektori (vapaaehtoissektori tai nk. järjestökenttä) on yhteiskunnallinen sektori, jonka tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelematon talous ja ryhmien sosiaaliset tavoitteet.
Kolmannen sektorin toimijoita ovat mm. yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt. Kolmannen sektorin talous eroaa yksityisestä taloudesta siinä, että toimijat eivät tavoittele voittoa. Jos voittoa kúitenkin tulee, se sijoittetaan takaisin toimintaan. Verotuskohtelu on myöskin erilainen kuin yksityisillä yrityksillä.

Suomessa kolmannen sektorin pääasiallisia toimijoita ovat yhdistykset, sillä suurin osa suomalaisista osuuskunnista on siirtynyt yksityiselle sektorille.

Moniammatillinen toimiminen, MANUT ja MONET

MANUT on Mäntynummen alueen moniammatillinen työryhmä. MANUT kokoontuvat kolme kertaa syksyllä ja kolme kertaa keväällä, ja kokoukset järjestetään vuorotellen eri jäsenten työpaikalla. Kokouksissa käy joskus vierailijoita kertomassa omasta työstään ja omasta näkökulmasta nuoriin liittyen. (Esim. Poliisi). Työryhmän on myös mahdollista tehdä tutustumiskäyntejä paikkoihin, joista he uskovat olevan apua nuorten yleistilanteen kartoittamiseen.

Tämän hetkisinä jäseninä ovat: Mia Lankinen, Kaija Moisio, Pirkko Prittinen, Niina Eskolin, Riikka Sipilä, Sari Jeskanen, Otto Hiekkala, Maaria Karpo, Krista Kallio, Hannu Makkonen, Mika Lillman ja Katri Piiparinen.

Työryhmän jäsenet ovat eri ammattien edustajia, ja tässä on tämän hetkiset jäsenten ammatit: nuoriso-ohjaaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori, sosiaalityöntekijä, opettaja, päiväkodin johtaja, diakoni, rehtori, erityisnuorisotyöntekijä ja seurakunnan työntekijä.

MONET-työryhmä:

-Päällikkötason työryhmä (Nuorisotoimen ja varhaiskasvatuksen päälliköt). Kokoontuu 10 kertaa vuodessa. Aluetyöryhmien puheenjohtajat tapaavat MONET:n yhden kerran syksyllä ja yhden kerran keväällä.

MONET toiminta perustettiin lapsi- ja perhepoliittisen ohjelmatyön yhteydessä vuonna 2006 ja sen tavoitteina ovat vanhemmuuden tukeminen ja varhainen puuttuminen. Tavoitteena on myös vakiinnuttaa alueellinen monialainen yhteistyö osaksi lapsi- ja perhepoliittista työtä.

Aluetyöryhmiä on yhteensä 7 kpl: Antut (ent. Ehyt), Nutut, Manut, Virkut, Källan, Karot ja Nuput. Kaikkien työryhmien yhteisenä tarkoituksena on parantaa nuorten elinoloja ja tutkia nuorten ilmiöitä.

Kokouksissa käsiteltävissä asioissa vaitiolovelvollisuus koskee kaikkia osapuolia. Tapauksia ja henkilöitä ei myöskään käsitellä nimillä. Jos nimillä käsittely on tarpeen, sovitaan erillinen tapaaminen niiden asioiden käsittelyä varten.

Pääsin mukaan MANUT-työryhmän kokoukseen 4.11.2015 Asemanpellon koululle. Silloin paikalla oli nuoriso-ohjaaja Mia Lankinen, opettaja Maaria Karpo ja terveydenhoitaja Kaija Moisio.

Pidin kokouksen rakenteesta, sillä kokousten merkitys on suuri; kartoitetaan yleiskuvaa sen alueen nuorten ja lasten elinoloista ja mahdollisista haasteita. On mielestäni loistavaa, että tuollaisia ryhmiä on, sillä ne todella helpottavat ja nopeuttavat asioihin puuttumista.

Nuoriso-ohjaajille monialaisessa työryhmässä työskentely on pakollista, enkä ihmettele sitä yhtään. Muut ammatit näkevät nuoria ja lapsia virka-aikana n. 8-16, mutta ainoastaan nuoriso-ohjaaja näkee nuoria ja heidän toimintaansa iltaisin nuorisotaloilla. Jos minä kuuluisin nuoriso-ohjaajana tällaiseen työryhmään, veisin kokouksiin nuorten asioita illoista (Mitä nuorten kanssa tapahtuu iltaisin). Kertoisin kokouksissa myös nuorisopalveluiden yleiset kuulumiset, nuorten kuulumiset sekä paikalliset ilmiöt.

Moniammatillinen toimiminen-Oppilashuolto

Oppilashuoltoon sisältyvät:

-kodin ja koulun yhteistyö
-kouluruokailu
-koulukuljetus
-iltapäiväkerhotoiminta
-kouluterveydenhuolto
-hammashuolto
-koulun oppilashuoltoryhmät
-psykososiaalinen oppilashuoltotyö

Oppilashuoltotyötä ohjaavat eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset.

Oppilashuoltoryhmään kuuluvat: rehtori, vararehtori, erityisopettajat, koulupsykologi, koulukuraattori ja terveydenhoitaja. Ryhmän tarkoituksena on mahdollistaa avoin keskustelu lapsen kehityksen ja oppimisen tiellä olevista ongelmista. Tällä tavalla tuetaan myös opettajaa tarttumaan ongelmiin tarpeeksi ajoissa.

Ryhmä kokoontuu kerran viikossa ja kevään lopuksi pidetään arviointi- ja suunnittelupäivä.

Mitä oppilashuoltoryhmässä käsitellään?

-Akuutit oppilasasiat (Tarvittaessa mukana oma opettaja tai avustaja.) 
-Vähintään kerran lukuvuoden aikana kartoitetaan jokaisen luokan tilanne
-Työyhteisön asiat
-Kolmesti vuodessa käydään lapi luokittain kaikki poissaolot ja kirjataan ylös. (Jos liikaa poissaoloja, yhteys vanhempiin.)

Osallistaminen

Osallistaminen on suuressa roolissa eskarissa. Lasta pyritään osallistamaan kaikessa, missä vain pystyy. 

Jokainen lapsi pääsee vuorotellen aikuisen kaveriksi eteen pitämään aamupiiriä. Aamupiirissä mietitään lasten kanssa yhdessä: mikä päivä tänään, monesko päivä, mikä kuukausi, kenen nimipäivät yms. Lapsi saa myös käydä valitsemansa ystävän kanssa katsomassa sään. Nyt joulukuussa aamupiiriin kuuluu myös joulukalenterin avaaminen ja ennen lahjan saamista lapsen tehtävänä on ratkaista jouluaiheinen matikkatehtävä.

Osallisuutta olen toteuttanut myös liikuntatuokiolla. Esim. Liikuntavälineiden varastoon viemiseen osallistin lapset leikin ohella mukaan. 

Lasten oikeuksien päivänä osallisuutta ilmeni myös, sillä lapset saivat itse päättää mitä he haluavat sinä päivänä tehdä. Loppujen lopuksi lasten päätöksen jälkeen pidimme juoksukilpailut ja maalasimme.

Kouluyhteistyön toteuttaminen

Esikoulu on samassa rakennuksessa kuin ala-aste, joten koulun kanssa tehtävää yheistyötä on paljon. Eskarit pitävät musiikki ja äidinkielen tunteja joskus yhdessä 1. lk kanssa.

Järjestimme joulumyyjäiset ensimmäisenä adventtina yhdessä koko koulun ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Joulumyyjäisiä edeltävällä viikolla askartelimme eskaredin kanssa koristeita juhlasalin seinille.  Myös Isänpäivää edeltävällä viikolla teimme yhteistyössä vanhempainyhdstyksen ja koulun kanssa isien ja lasten peli-iltatapahtuman. Illan kohokohtana oli aarrejahti, joka joka oli järjestetty koulun käytäville, muuten iltaan kuului vapaata lautapelien pelailua ja esim. bingoa.

Työpaikan rakenteet ja päätöksenteko

Olen päässyt vaikuttamaan päätöksentekoon omalata osaltani sekä esikoulun, että koulun puolella.

Olen saanut esittää omat näkemykseni ja havainnointini joka viikkoisessa toiminnan suunnittelussa ja erityisesti havainnoinnista olen saanut positiivista palautetta. Olen päässyt myös vaikuttamaan toimintaa sekä lapsia koskevaan päätöksentekoon.

Koulun puolella olen saanut osallistua vanhempainyhdistyksen kokoukseen ja siellä tiettyihin päätöksiin. Olin myöskin koulunpuolelta vastuuhenkilönä järjestämässä joulumyyjäisiä yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa.

Toiminnan taloudellisuus

Esikoulun toiminta ja tarvikkeet rahoittaa pääasiassa Lohjan kaupunki, mutta prosentuaalisesti pieni summa rahaa saadaan myös Lehmijärven koulun vanhempainyhdistykseltä.

Kaikki hankinnat tehdään budjetin rajoissa, eikä turhia hankintoja tehdä. Myös tarvikkeiden käytössä huomioidan taloudellisuus, eikä tarvikkeita tuhlata turhaan.

Lukuvuoden alussa toimintasuunnitelman teon jälkeen on selvillä milloin ja kuinka paljon mitäkin tarvikkeita tarvitaan ja aina tilausta tehdessä on helppo tämän perusteella tehdä uusia hankintoja. Näin myös vältytään turhilta ostoksilta.

Toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla

Olen suunnitellut, sekä toteuttanut toimintaa toimintatuokioille, sekä liikuntatuokioille itsenäisesti sekä tavoitteellisesti viikoittain. Tavoitteena on ollut mm. motoristen taitojen kehittäminen.

Olen ohjannut myös erilaisten teemojen kautta askartelua. (Halloween, Joulu, Itsenäisyyspäivä, Isänpäivä)

Tavoitteellista toimintaa oli myös metsäretki, jonka tarkoituksena oli opettaa lapsille kierrätystä ja kestävän kehityksen mallia.

Työlainsäädäntö

Työlainsäädäntö

Työlainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta vastaa Työ- ja elinkeinoministeriö.

-Työlainsäädäntöä valmistellaan kolmikantaisesti, yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöjen kanssa. Työntekijöiden työehtoja määrittelevät työlainsäädännön lisäksi mm. eri alojen työehtosopimukset.

-Työlainsäädännön valvonta kuuluu suurelta osin sosiaali- ja terveysministeriön alaisille työsuojeluviranomaisille. Henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevaa lainsäädäntöä valvoo yhteistoiminta-asiamies.

Vuoden 2015 Työlainsäädännön ja työelämän suhteiden esite

Työlainsäädäntöön kuuluu monia lakeja. Alla lait listattuna:

-Henkilöstörahastolaki
-Laki henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE)
-Laki henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa
-Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä
-Laki koulutuksen korvaamisesta
-Laki laivaväen luetteloinnista
-Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä
-Laki lähetetyistä työntekijöistä
-Laki maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta
-Laki nuorista työntekijöistä
-Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä
-Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä
-Laki työajasta kotimaanliikenteen aluksissa
-Laki työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta
-Laki työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista
-Laki työriitojen sovittelusta
-Laki valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista
-Laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä
-Laki yhteistoiminnasta yrityksissä
-Laki yhteistoiminta-asiamiehestä
-Laki yksityisyyden suojasta työelämässä
-Leipomotyölaki
-Merityösopimuslaki
-Merimiespalvelulaki
-Merimiesten vuosilomalaki
-Merityöaikalaki
-Opintovapaalaki
-Työaikalaki
-Työehtosopimuslaki
-Työsopimuslaki
-Vuorotteluvapaalaki
-Vuosilomalaki
-Yhdenvertaisuuslaki

Työlainsäädäntö Työ- ja elinkeinoministeriö

Henkilötietolaki

Henkilötietolaki

Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista.

-Henkilötietoja käsiteltäessä on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. Tätä lakia sovelletaan henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn. Myös muuhun henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tätä lakia silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa.

 

-Tämä laki ei koske henkilötietojen käsittelyä, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa.

 

Tässä laissa tarkoitetaan:

 

-henkilötiedolla kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi;

-henkilötietojen käsittelyllä henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä;

-henkilörekisterillä käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta;

-rekisterinpitäjällä yhtä tai useampaa henkilöä, yhteisöä, laitosta tai säätiötä, jonka käyttöä varten henkilörekisteri perustetaan ja jolla on oikeus määrätä henkilörekisterin käytöstä tai jonka tehtäväksi rekisterinpito on lailla säädetty;

-rekisteröidyllä henkilöä, jota henkilötieto koskee;

-sivullisella muuta henkilöä, yhteisöä, laitosta tai säätiötä kuin rekisteröityä, rekisterinpitäjää, henkilötietojen käsittelijää tai henkilötietoja kahden viimeksi mainitun lukuun käsittelevää;

-suostumuksella kaikenlaista vapaaehtoista, yksilöityä ja tietoista tahdon ilmaisua, jolla rekisteröity hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn.

 

-Tätä lakia sovelletaan sellaiseen henkilötietojen käsittelyyn, jossa rekisterinpitäjän toimipaikka on Suomen alueella tai muutoin Suomen oikeudenkäytön piirissä. Lakia sovelletaan myös silloin, kun rekisterinpitäjällä ei ole toimipaikkaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueella, mutta rekisterinpitäjä käyttää henkilötietojen käsittelyssä Suomessa sijaitsevia laitteita muuhunkin tarkoitukseen kuin vain tietojen siirtoon tämän alueen kautta. Rekisterinpitäjän on tällöin nimettävä Suomessa oleva edustaja.

 

Rekisterinpitäjän on laadittava henkilörekisteristä rekisteriseloste, josta ilmenee:

 

-Rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot.

-Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus.

-Kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä.

-Mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle.

-Kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.

 

-Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste jokaisen saatavilla. Tästä velvollisuudesta voidaan poiketa, jos se on välttämätöntä valtion turvallisuuden, puolustuksen tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi, rikosten ehkäisemiseksi tai selvittämiseksi taikka verotukseen tai julkiseen talouteen liittyvän valvontatehtävän vuoksi.

 

Henkilötietolaki Finlex

Yhdistyslaki

Yhdistyslaki

-Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen. Yhdistykseen sovelletaan tätä lakia.

 

-Tämä laki ei koske yhteisöä, jonka tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen.

 

-Yhteisöön, joka on lailla tai asetuksella järjestetty erityistä tarkoitusta varten, tätä lakia sovelletaan vain sikäli kuin niin on erikseen säädetty.

 

-Uskonnollisista yhdyskunnista on voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty.

 

-Yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

 

-Yhdistys voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona, jos se on rekisteröity siten kuin tässä laissa säädetään.

Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista.

 

-Yhdistyksen perustamisesta on tehtävä perustamiskirja, johon on liitettävä yhdistykselle laaditut säännöt. Perustamiskirja on päivättävä ja vähintään kolmen yhdistyksen jäseneksi liittyvän allekirjoitettava. Perustajana olevan luonnollisen henkilön tulee olla 15 vuotta täyttänyt.

 

Yhdistyksen säännöissä on mainittava:

 

-Yhdistyksen nimi.

-Yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta.

-Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot.

-Jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja.

-Yhdistyksen hallituksen jäsenten ja yhdistyksen tilintarkastajien sekä toiminnantarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi.

-Yhdistyksen tilikausi.

-Milloin yhdistyksen hallitus ja tilintarkastajat sekä toiminnantarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään.

-Miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle.

-Miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan.

 

-Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka.

 

Yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla erottamisperusteella. Yhdistyksellä on kuitenkin aina oikeus erottamiseen, jos jäsen:

 

-On jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut.

-On menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.

-Ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

 

Yhdistyslaki Finlex

 

Nuoria koskeva muu olennainen lainsäädäntö

Yhdenvertaisuuslaki

Tämän lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa.

-Tätä lakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa.

Lakia ei kuitenkaan sovelleta yksityis- eikä perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan eikä uskonnonharjoitukseen.

 

-Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

 

-Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

 

-Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten evääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

 

-Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.

 

-Erilainen kohtelu on kuitenkin oikeutettua siinäkin tapauksessa, että kohtelun oikeuttamisperusteista ei ole säädetty, jos kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.

 

Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, kun kyse on:

-Julkisen vallan käytöstä tai julkisen hallintotehtävän hoidosta.

-Itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta.

-Koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta.

-Jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista.

-Erilaisesta kohtelusta etnisen alkuperän perusteella.

 

Yhdenvertaisuuslaki Finlex

 

Sosiaalihuoltolaki

Tämän lain tarkoituksena on:

-Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta;

-Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta;

-Turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet;

-Edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa;

-Parantaa yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä 1–4 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

 

Tässä laissa tarkoitetaan:

 

-Sosiaalipalveluilla kunnallisia sosiaalipalveluja ja niihin sisältyviä tukipalveluja sekä muita toimia, joilla sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö edistää ja ylläpitää yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta;

-Asiakkaalla sosiaalihuoltoa hakevaa tai käyttävää taikka tahdostaan riippumatta sen kohteena olevaa henkilöä;

-Erityistä tukea tarvitsevalla henkilölläja asiakkaalla henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi ja jonka tuen tarve ei liity korkeaan ikään siten kuin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012), jäljempänä vanhuspalvelulaki, 3 §:ssä säädetään;

-Lapsella alle 18-vuotiasta henkilöä;

-Nuorella 18–24-vuotiasta henkilöä;

-Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella lasta, jonka kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai joka itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai joka on erityisen tuen tarpeessa 3 kohdassa mainituista syistä.

 

Kaikissa sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat lasta, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lasten kohdalla on 4 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut parhaiten turvaavat:

 

-Tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin;

-Mahdollisuuden saada ymmärtämystä sekä iän ja kehitystason mukaisen huolenpidon;

-Turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;

-Itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen.

 

Sosiaalihuoltolaki Finlex

Varhaiskasvatuslaki

-Tässä laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Tätä lakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän sekä muun palvelujen tuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen, jota annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

 

-Varhaiskasvatusta voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa tilassa, jota kutsutaan päiväkodiksi, yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa hoitopaikassa, jota kutsutaan perhepäiväkodiksi. Muuta varhaiskasvatusta voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa paikassa.

 

-Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle voidaan järjestää myös tarpeelliset kuljetukset.

 

Tässä laissa tarkoitetun varhaiskasvatuksen tavoitteena on:

 

-Edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia.

-Tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista.

-Toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset.

-Varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö.

-Turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä.

-Antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa.

-Tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä.

-Kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen.

-Varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

-Toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

 

Varhaiskasvatuslaki Finlex

 

 

Asetus lasten päivähoidosta

-Päivähoitopalvelut on kunnassa järjestettävä niin, että lasten hoidon ja kasvatuksen tarve eri ikäryhmissä tulee tasapuolisesti ja paikallisten olojen edellyttämällä tavalla turvatuksi.

-Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien, jotka haluavat lapselle lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n mukaisen päivähoitopaikan, on tehtävä sitä koskeva hakemus viimeistään neljä kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee päivähoitopaikan. Mikäli päivähoidon tarve kuitenkin johtuu työllistymisestä, opinnoista tai koulutuksesta eikä tarpeen alkamisajankohta ole ennakoitavissa, on päivähoitopaikkaa haettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen kuin lapsi tarvitsee hoitopaikan.

 

-Mikäli päivähoidossa olevan lapsen hoitotarve muuttuu osapäivähoidosta tai muusta osa-aikahoidosta kokopäivähoitoon ennakoimattomasta työllistymisestä, opinnoista tai koulutuksesta johtuen, kunnan on kuitenkin järjestettävä edellä mainituista syistä laajentuneen hoitotarpeen mukainen hoitopaikka välittömästi saatuaan tiedon tarpeen muutoksesta. (19.6.2008/442)

 

-Kun päivähoitoon otetaan muita kuin lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:ssä tarkoitettuja lapsia, on etusija annettava lapsille, jotka tarvitsevat päivähoitoa sosiaalisista ja kasvatuksellisista syistä.

 

-Kun päiväkotiin otetaan lapsi, joka on erityisen hoidon tai kasvatuksen tarpeessa, on hänestä hankittava alan erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto.

 

-Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005), sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013, 7 tai 8 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään kahdeksaa kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä samoin olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. (22.10.2015/1282)

 

Asetus lasten päivähoidosta Finlex

 

 

Lastensuojelulaki

Lastensuojelulaki

Tässä muutamia otteita ko. laista:

-Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983) säädetään.

 

-Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin.

 

-Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin lapsen hoidon ja huollon järjestämiseksi

 

-Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu.

Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan tekemällä asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia. (30.12.2014/1302)

Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat myös lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto.

 

-Lastensuojelun lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. (30.12.2014/1302)

Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

 

-Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

 

-Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle:

1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet;

2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon;

3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen;

4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;

5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen;

6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä

7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.

 

-Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on nimettävä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä (lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä). Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 3 §:n mukainen sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus.

 

-Kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista sekä muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta.

 

Ilmoitusvelvollisuus

 

1) Sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon;

2) opetustoimen;

3) nuorisotoimen;

4) poliisitoimen;

5) Rikosseuraamuslaitoksen;

6) palo- ja pelastustoimen;

7) sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan;

8) opetuksen tai koulutuksen järjestäjän;

9) seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan;

10) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 3 §:ssä tarkoitetun vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen;

11) hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön;

12) koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön;

13) Tullin;

14) rajavartiolaitoksen; taikka

15) ulosottoviranomaisen

palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

 

 

Lastensuojelulaki Finlex

 

 

Tämän lain mukaan lapsena pidetään alle 18-vuotiasta henkilöä.

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

 

 

 

 

Nuorisolaki

Nuorisolaki

 

Olemme käsitelleet alaa koskevia lakeja OET:n sekä Sosiaalisen vahvistamisen kontaktiopetuksen yhteydessä.

 

Tässä muutama kohta nuorisolain pykälistä:

 

-Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.

 

-Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen verkoston. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita.

 

-Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta.

Kun kunta järjestää etsivää nuorisotyötä, sen tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsopimussuhteessa oleva henkilö. Etsivällä nuorisotyöntekijällä on oltava riittävä koulutus ja kokemus nuorten kanssa tehtävästä työstä. Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai useammat kunnat yhdessä. Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä hankkimalla palveluja myös nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti

 

-Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi

 

-Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.


Lain tarkoituksena on:

 -Tukea nuorten kasvua ja itsenäisyyttä. (Nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita.)
-Edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta. (Nuorten tavoitteellinen toiminta yhteiskunnassa.)
-Vahvistaa nuorten sosiaalisuutta. (Nuorille suunnattuja toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.)
-Parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. (Nuorisopolitiikan avulla.)

Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan kunnissa monialaisena yhteistyönä.

Nuorisolain tavoitteisiin liittyvä arvoperusta:

Yhteisöllisyys ja yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat.


Nuorisolaki Finlex

 

 

 

 

 

 

Lapsen oikeuksien päivä

Yleissopimus lapsen oikeuksista

Lapsen oikeuksien sopimus on kaikkia alle 18-vuotiaita koskeva ihmisoikeussopimus.


Alla muutama kohta Lapsen oikeuksista:

-Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

-Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi.

-Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu.

-Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet.

-Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle.
-Jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.
-Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa.
-Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista.

-Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

-Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa.
-Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa.
-Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

-Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä.

-Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa.

-Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen hoito ja sijoituksen perusteet tulee tarkistaa ajoittain.

- Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan.
-Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon.

-Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua. Valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä.

- Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.
-Lasta on suojeltava kaikelta hyväksikäytöltä.

-Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä.

Siinä oli muutamia erittäin tärkeitä poimittuja kohtia sopimuksesta.

Perjantaina 20.11. oli Lapsen oikeuksien päivä ja halusin, että eskarilaiset saisivat tehdä jotain vähän erilaista kuin muina päivinä. Etsin erilaisia vinkkejä ja niitä löysinkin, mutta päädyin kuitenkin yksinkertaiseen mutta kivaan vaihtoehtoon. Lapset saivat itse päättää mitä kivaa tehdään. aamupiirissä kerroin lapsille hieman heidän oikeuksistaan ja Lapsen oikeuksien päivästä ja sen jälkeen lapset saivat itse pohtia mitä kivaa tehtäisiin. Eniten kannatusta sai maalaus ja juoksukisat.

Menimme ulos ja pidimme juoksukisat muutamaankin kertaan :D Ja ruoan jälkeen kaikki halukkaat saivat maalata.


Yleissopimus lapsen oikeuksista Finlex

Lapsen oikeuksien sopimus lyhennettynä Unicef

Mikä on lapsen oikeuksien sopimus? Unicef

Nuorisokulttuurien tunteminen

Teimme OET:n Yhteisöt, yhteiskunta ja elinolot-opintojaksolla Nippe Nuori- blogin, jossa kävimme läpi eri vuosikymmeniä ja niiden vaikutusta nuorisoon. Kopion tähän alle oman tekstini ko. blogista.

Nuorisokeskusten historia

Lähti liikkeelle Helsingin ETY-kokouksesta vuonna 1975. Kokous asetti tavoitteeksi nuorten kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen Euroopassa.

 

Valtakunnalliset nuorisokeskukset ovat kansainvälisen ja valtakunnallisen nuorisotoiminnan alueellisia tukikohtia. Keskukset tarjoavat lapsille, nuorille ja kasvatus- ja nuorisoalan toimijoille palveluja, jotka tukevat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä.

Nuorisokeskuksista säädetään nuorisolaissa- ja asetuksessa. Keskusten toimintaa rahoittaa ja valvoo opetus- ja kulttuuriministeriö.

ETY-kokouksen jälkeen eri puolilta Suomea toimijat alkoivat anoa nuorisokeskustitteliä. Anomusprosessit olivat pitkiä. Ensimmäiset Nuorisokeskukset perustettiin vuonna 1982. (Ahtela, Hyvärilä, Oivanki ja Piispala)

Lähteet: snk.fi

 

Tässä linkkejä muihin blogipostauksiini:

 

2030-luku ja superfoodit

1990-luvun muoti

 

1970-luvun muoti

 

1960-luvun musiikki

 

1960-luvun muoti

 

Naisten muoti 1950-luvulla

 

Miesten muoti 1950-luvulla

Monialainen yhteistyö

Moniammatillinen toimiminen sekä kouluyhteistyön toteuttaminen

Teemme eskarin kanssa yhteistyötä koulun kanssa, koska olemme samassa rakennuksessa. Yhteistyötä tehdään jatkuvasti, ja olen päässyt siihen mukaan luontevasti. Olemme koulun ja vanhempainyhdistyksen kanssa järjestäneet yhdessä joulumyyjäiset sekä isänpäivää edeltävällä viikolla lasten ja isien peli-illan. Olen myös osallistunut Manujen kokoukseen josta kirjoitin tiivistelmän, sekä toiminut Amot-työryhmässä vuoden 2014 alusta asti.

Yhteistyö kotien kanssa sekä nuorten elinolojen tunteminen

Teemme lasten vanhempien kanssa myös jatkuvaa yhteistyötä. Pidämme iltapäiväkerhoa, joten tapaamme vanhempia päivittäin. Olen ollut myös mukana vanhempainyhdistyksen toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä yhdessä vanhempien kanssa.

Lehmijärven koulu oli Lohjan pikkukoulujen lakkautuslistalla, mutta vanhempainyhdistyksen ponnistelujen ja valtavan työmäärän ansiosta päätettiin valtuustossa, ettei Lehmijärven koulua lakkautetakkaan. Pääsin mukaan vanhempainyhdistyksen kokoukseen joka käsitteli lakkauttamisasiaa, ja olimme kaikki erittäin tyytyväisiä päätökseen.

Ympäristökasvatus

Kävimme tiistaina metsäretkellä, joka oli ensimmäinen osa ympäristökasvatusopetustani. Askartelin eri värisistä kartongeista eri muotoisia muotoja, jonka avulla havainnoimme sekä luontoa, että graafisia muotoja.

Pareittain lapset saivat yhden muodon, jonka perusteella heidän piti ensin kertoa mikä muoto ja väri on kyseessä. Sen jälkeen he saivat etsiä luonnosta jotain saman väristä kuin kartonki. Lopuksi kävimme läpi, mitä kukin löysi.

Kävimme myös keräämässä samalla reissulla kiviä isänpäivälahjaa varten. Maalasimme kivet, sekä teimme kankaasta niille pussukat.

Loput ympäristökasvatuksesta suoritan yhdessä Pekka-Peikon kanssa. Pekka-Peikko asuu Lehmijärven koulun läheisessä metsässä ja hän lähetti lapsille kirjeen, kuinka hänen kotinsa on sotkettu ja pyysi lapsia apuun. Pohdimme lasten kanssa, miten voisimme Peikkoa auttaa ja lapset heti keksivät idean. "Mennään siivoomaan sinne!"

Kävin illalla viemässä pussillisen roskia ko. paikkaan ja aamulla lähdimme lasten kanssa siivoamaan. Lapset löysivät roskat hienosti ja ennenkuin roska laitettiin pussiin, piti jokaisen kertoa mihin se oma roska nyt kuuluukaan. Jotkut tiesivät hienosti ja joidenkin kanssa mietimme yhdessä. Kun roskat oli kerätty söimme eväät ja lapset saivat leikkiä hetken ennenkuin lähdimme takaisin eskarille.

Eskarin pihalla menimme roskisten luo ja jokainen sai vuorotellen ottaa pussista roskan ja laittaa sen oikeaan kierrätyspisteeseen. Kaikki suoriutuivat hienosti tehtävästä ja keräilivät vielä innostuksissaan koulun pihalta roskia.

Kävimme vielä yhdessä läpi, että miksi sitä kierrätystä olisi hyvä tehdä ja mitä hyötyä siitä on. Sain lapsilta hyvää palautetta ja he olivat innoissaan kun olivat päässeet auttamaan peikkoa.

Nyt jälkikäteen kun joulu lähestyy, peikko muistaa lapsia tuomalla eskariin oman joulukuusen kiitokseksi lasten avusta.

Ensimmäinen viikko ja valmiit suoritukset

Ensimmäinen viikko työssäoppimisessa on nyt taputeltu. Viikko meni tosi hyvin, pääsin tutustumaan ryhmään ja työympäristöön rauhassa, ja se ehtikin jo tulla hyvin tutuksi. Lapset sekä aikuiset ovat todella mukavia.

Yritän suorittaa mahdollisimman monta arvioinnin kohdetta jo ennen varsinaista näyttöä. Huomenna aloitan metsäretkellä, jonka tarkoituksena on kerätä tarvikkeita isänpäivälahjaa varten.

Olen suorittanut jo aikaisemmin kontaktiopetuksen yhteydessä muutaman arvioinnin kohdan, joista osaamista ei enää tarvitse näyttää, mutta koska tavoitteena on saada kaikista arvioinnin kohteista arvosanaksi 3, niin joitakin yritän vielä parannella.

Julkisen hallinnon päätöksentekojärjestelmän ja rahoituksen tunteminen, arvosana 2
Toiminnan taloudellisuus, arvosana 3
Tiedottaminen ja markkinointi, arvosana 3
Kokous- ja neuvottelutaidot, arvosana 3
Tietotekniikan osaaminen, arvosana 3
Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen, arvosana 2
Alan ajankohtais- ja tutkimustiedon käyttäminen, arvosana 3

Mitä, missä, häh?

Viimeinen työssäoppiminen alkaa parin viikon päästä ja valmistuminen ammattiin häämöttää 80 päivän päässä. Aikaa ei ole paljon, mutta hommaa vielä ihan riittämiin.

Viimeisenä työssäoppimisena jäljellä olisi Ohjaus eri toiminta ympäristöissä, eli OET (8 ov). Kontaktiopetukseen on kuulunut oman yrityksen perustamista, nuorisoa koskeviin lakeihin tutustumista, ammatillista kielitaitoa, monialaista yhteistyötä, eri vuosikymmenten elinoloihin tutustumista, nuorisotyön historiaa sekä vielä lisäksi paljon muuta. Kaikista laajin opintokokonaisuus siis.

Nyt työssäoppimisen yhteydessä minun pitäisi osoittaa osaamistani 31 arvioinnin kohteeseen ja kriteeriin, ja näyttää nämä kaikki näytössä. Kerään tänne kertomuksia tekemisistäni työssäoppimisen aikana, joita voin käyttää oman osaamiseni osoittamisessa näyttötilanteessa.

Suoritan TOP:n Lehmijärven esikoulussa ja teen yhteistyötä Lehmijärven ala-asteen ja vanhempainyhdistyksen kanssa.