Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toiminnan erityispiirteiden tunteminen

Julkinen sektori on kansantalouden osa, joka on valtion tai kuntien omistuksessa. Julkiseen sektoriin lasketaan valtion ja kuntien varsinaisen toiminnan lisäksi mm. sosiaaliturvarahastot (Kela) sekä kuntayhtymät. Julkinen sektori rahoitetaan pääosin veroilla.

Lähes kaikkialla maailmassa järjestys ja turvallisuus toteutetaan julkisen sektorin kautta (oikeuslaitos, poliisi ja armeija).

Yksityinen sektori on osa yhteiskuntaa joka perustuu yksityiseen omistukseen  ja yritystoimintaan.
Yksityisen sektorin toimijoita ovat: toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai pörssiyhtiö.

Kolmas sektori (vapaaehtoissektori tai nk. järjestökenttä) on yhteiskunnallinen sektori, jonka tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelematon talous ja ryhmien sosiaaliset tavoitteet.
Kolmannen sektorin toimijoita ovat mm. yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt. Kolmannen sektorin talous eroaa yksityisestä taloudesta siinä, että toimijat eivät tavoittele voittoa. Jos voittoa kúitenkin tulee, se sijoittetaan takaisin toimintaan. Verotuskohtelu on myöskin erilainen kuin yksityisillä yrityksillä.

Suomessa kolmannen sektorin pääasiallisia toimijoita ovat yhdistykset, sillä suurin osa suomalaisista osuuskunnista on siirtynyt yksityiselle sektorille.

Moniammatillinen toimiminen, MANUT ja MONET

MANUT on Mäntynummen alueen moniammatillinen työryhmä. MANUT kokoontuvat kolme kertaa syksyllä ja kolme kertaa keväällä, ja kokoukset järjestetään vuorotellen eri jäsenten työpaikalla. Kokouksissa käy joskus vierailijoita kertomassa omasta työstään ja omasta näkökulmasta nuoriin liittyen. (Esim. Poliisi). Työryhmän on myös mahdollista tehdä tutustumiskäyntejä paikkoihin, joista he uskovat olevan apua nuorten yleistilanteen kartoittamiseen.

Tämän hetkisinä jäseninä ovat: Mia Lankinen, Kaija Moisio, Pirkko Prittinen, Niina Eskolin, Riikka Sipilä, Sari Jeskanen, Otto Hiekkala, Maaria Karpo, Krista Kallio, Hannu Makkonen, Mika Lillman ja Katri Piiparinen.

Työryhmän jäsenet ovat eri ammattien edustajia, ja tässä on tämän hetkiset jäsenten ammatit: nuoriso-ohjaaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori, sosiaalityöntekijä, opettaja, päiväkodin johtaja, diakoni, rehtori, erityisnuorisotyöntekijä ja seurakunnan työntekijä.

MONET-työryhmä:

-Päällikkötason työryhmä (Nuorisotoimen ja varhaiskasvatuksen päälliköt). Kokoontuu 10 kertaa vuodessa. Aluetyöryhmien puheenjohtajat tapaavat MONET:n yhden kerran syksyllä ja yhden kerran keväällä.

MONET toiminta perustettiin lapsi- ja perhepoliittisen ohjelmatyön yhteydessä vuonna 2006 ja sen tavoitteina ovat vanhemmuuden tukeminen ja varhainen puuttuminen. Tavoitteena on myös vakiinnuttaa alueellinen monialainen yhteistyö osaksi lapsi- ja perhepoliittista työtä.

Aluetyöryhmiä on yhteensä 7 kpl: Antut (ent. Ehyt), Nutut, Manut, Virkut, Källan, Karot ja Nuput. Kaikkien työryhmien yhteisenä tarkoituksena on parantaa nuorten elinoloja ja tutkia nuorten ilmiöitä.

Kokouksissa käsiteltävissä asioissa vaitiolovelvollisuus koskee kaikkia osapuolia. Tapauksia ja henkilöitä ei myöskään käsitellä nimillä. Jos nimillä käsittely on tarpeen, sovitaan erillinen tapaaminen niiden asioiden käsittelyä varten.

Pääsin mukaan MANUT-työryhmän kokoukseen 4.11.2015 Asemanpellon koululle. Silloin paikalla oli nuoriso-ohjaaja Mia Lankinen, opettaja Maaria Karpo ja terveydenhoitaja Kaija Moisio.

Pidin kokouksen rakenteesta, sillä kokousten merkitys on suuri; kartoitetaan yleiskuvaa sen alueen nuorten ja lasten elinoloista ja mahdollisista haasteita. On mielestäni loistavaa, että tuollaisia ryhmiä on, sillä ne todella helpottavat ja nopeuttavat asioihin puuttumista.

Nuoriso-ohjaajille monialaisessa työryhmässä työskentely on pakollista, enkä ihmettele sitä yhtään. Muut ammatit näkevät nuoria ja lapsia virka-aikana n. 8-16, mutta ainoastaan nuoriso-ohjaaja näkee nuoria ja heidän toimintaansa iltaisin nuorisotaloilla. Jos minä kuuluisin nuoriso-ohjaajana tällaiseen työryhmään, veisin kokouksiin nuorten asioita illoista (Mitä nuorten kanssa tapahtuu iltaisin). Kertoisin kokouksissa myös nuorisopalveluiden yleiset kuulumiset, nuorten kuulumiset sekä paikalliset ilmiöt.

Moniammatillinen toimiminen-Oppilashuolto

Oppilashuoltoon sisältyvät:

-kodin ja koulun yhteistyö
-kouluruokailu
-koulukuljetus
-iltapäiväkerhotoiminta
-kouluterveydenhuolto
-hammashuolto
-koulun oppilashuoltoryhmät
-psykososiaalinen oppilashuoltotyö

Oppilashuoltotyötä ohjaavat eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset.

Oppilashuoltoryhmään kuuluvat: rehtori, vararehtori, erityisopettajat, koulupsykologi, koulukuraattori ja terveydenhoitaja. Ryhmän tarkoituksena on mahdollistaa avoin keskustelu lapsen kehityksen ja oppimisen tiellä olevista ongelmista. Tällä tavalla tuetaan myös opettajaa tarttumaan ongelmiin tarpeeksi ajoissa.

Ryhmä kokoontuu kerran viikossa ja kevään lopuksi pidetään arviointi- ja suunnittelupäivä.

Mitä oppilashuoltoryhmässä käsitellään?

-Akuutit oppilasasiat (Tarvittaessa mukana oma opettaja tai avustaja.) 
-Vähintään kerran lukuvuoden aikana kartoitetaan jokaisen luokan tilanne
-Työyhteisön asiat
-Kolmesti vuodessa käydään lapi luokittain kaikki poissaolot ja kirjataan ylös. (Jos liikaa poissaoloja, yhteys vanhempiin.)

Osallistaminen

Osallistaminen on suuressa roolissa eskarissa. Lasta pyritään osallistamaan kaikessa, missä vain pystyy. 

Jokainen lapsi pääsee vuorotellen aikuisen kaveriksi eteen pitämään aamupiiriä. Aamupiirissä mietitään lasten kanssa yhdessä: mikä päivä tänään, monesko päivä, mikä kuukausi, kenen nimipäivät yms. Lapsi saa myös käydä valitsemansa ystävän kanssa katsomassa sään. Nyt joulukuussa aamupiiriin kuuluu myös joulukalenterin avaaminen ja ennen lahjan saamista lapsen tehtävänä on ratkaista jouluaiheinen matikkatehtävä.

Osallisuutta olen toteuttanut myös liikuntatuokiolla. Esim. Liikuntavälineiden varastoon viemiseen osallistin lapset leikin ohella mukaan. 

Lasten oikeuksien päivänä osallisuutta ilmeni myös, sillä lapset saivat itse päättää mitä he haluavat sinä päivänä tehdä. Loppujen lopuksi lasten päätöksen jälkeen pidimme juoksukilpailut ja maalasimme.

Kouluyhteistyön toteuttaminen

Esikoulu on samassa rakennuksessa kuin ala-aste, joten koulun kanssa tehtävää yheistyötä on paljon. Eskarit pitävät musiikki ja äidinkielen tunteja joskus yhdessä 1. lk kanssa.

Järjestimme joulumyyjäiset ensimmäisenä adventtina yhdessä koko koulun ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Joulumyyjäisiä edeltävällä viikolla askartelimme eskaredin kanssa koristeita juhlasalin seinille.  Myös Isänpäivää edeltävällä viikolla teimme yhteistyössä vanhempainyhdstyksen ja koulun kanssa isien ja lasten peli-iltatapahtuman. Illan kohokohtana oli aarrejahti, joka joka oli järjestetty koulun käytäville, muuten iltaan kuului vapaata lautapelien pelailua ja esim. bingoa.

Työpaikan rakenteet ja päätöksenteko

Olen päässyt vaikuttamaan päätöksentekoon omalata osaltani sekä esikoulun, että koulun puolella.

Olen saanut esittää omat näkemykseni ja havainnointini joka viikkoisessa toiminnan suunnittelussa ja erityisesti havainnoinnista olen saanut positiivista palautetta. Olen päässyt myös vaikuttamaan toimintaa sekä lapsia koskevaan päätöksentekoon.

Koulun puolella olen saanut osallistua vanhempainyhdistyksen kokoukseen ja siellä tiettyihin päätöksiin. Olin myöskin koulunpuolelta vastuuhenkilönä järjestämässä joulumyyjäisiä yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa.

Toiminnan taloudellisuus

Esikoulun toiminta ja tarvikkeet rahoittaa pääasiassa Lohjan kaupunki, mutta prosentuaalisesti pieni summa rahaa saadaan myös Lehmijärven koulun vanhempainyhdistykseltä.

Kaikki hankinnat tehdään budjetin rajoissa, eikä turhia hankintoja tehdä. Myös tarvikkeiden käytössä huomioidan taloudellisuus, eikä tarvikkeita tuhlata turhaan.

Lukuvuoden alussa toimintasuunnitelman teon jälkeen on selvillä milloin ja kuinka paljon mitäkin tarvikkeita tarvitaan ja aina tilausta tehdessä on helppo tämän perusteella tehdä uusia hankintoja. Näin myös vältytään turhilta ostoksilta.